Viharikos?

Mikähän tuo "viharikos" taas onkaan, oikeustieteellisesti? Onko se oikeasti perusteltu rikostyyppi? En nyt ole ihan varma siitä.

Noin periaatteessa "viha" on ollut koventamisperuste meidän rikoslainsäädännössämme pitkän aikaa. Nyt siitä ollaan tekemässä erillistä rikostyyppiä, joka kohdistuu tiettyyn listaan erityisiä ryhmiä joita oletettavasti "vihataan" enemmän kuin muita. Naisia, homoja ja väärinuskovia. Mielestäni järkevän lainsäädännön ei kuitenkaan pitäisi suojata erityisesti juuri näitä ryhmiä. Ehkei erityisesti edes ketään. Itse kun kannatan täysimittaista laillista tasa-arvoa, ryhmistä riippumatta.

Voisin juuri ja juuri ymmärtää, että meidän lainsäädäntöömme lisättäisiin pykälä joka kieltää johonkin selvästi identifioituun pienryhmään kohdistuvan uhkailun, pelottelutarkoituksessa, ja toistuvan väkivallan kautta todistetusti niin että ryhmän jäsenillä on myös oikeasti syy pelätä tuollaista terroria. Vaan se pykälähän sitten lisättiin jo kun alettiin puhua terrorista, eikös?

Tai sitten jokin pykälä joka puhuu vain ryhmän tasolla laittomasta uhkauksesta, kiristyksestä, kunnianloukkauksesta, mistä vain. Erillisenä siitä mitä yksilöön kohdistui. Vaan siinähän meillä on sitten jo apuna auttamispykälät ja salaliitotkin kai. (Jollei jälkimmäinen, se kyllä pitäisi säätää. Mutta erillisenä seksistä ynnä muusta.)

Kun meillä sitten on jo esimerkiksi yhteisöllisinä rikostyyppeinä olemassa yhdistymisvapauden loukkaus, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, sekä peräti yllytys joukkotuhontaan, mitä muuta me oikeasti tarvitsemme? Ajatusrikoksen?

Siltä tämä nykyinen touhu näyttää. Ajatusrikokselta. Ja "yhdistymisrikokselta syynä väärä poliittinen mielentila." "Epämiellyttävän ajatusmaailman edistämis- ja linkittämisrikokselta."

Itse olen aivan toisella puolella tätä maahanmuutto ja islamismikeskustelua joka suhteessa, kuten olen moneen kertaan jo sanonut julkikin. Olen täysin avoimen maahanmuuton kannalla, islamisti tahi ei. Vaan pidän silti hyvin vääränä, että mielipiteenilmaisua (väärääkin) yritetään jotenkin rajoittaa, yleisen kukkahattutätiajatusmaailman perusteella. Ja juuri niin tässä on tapahtumassa: aiemmin idiootit ehkä rajoittivat islamilaista ajatusmaailmaa, nyt ollaan rajoittamassa mielipiteenilmaisua ja sosiaalista järjestymistä islamin haitallisia puolia vastaan.

Kumpikaan ei ole oikein, eikä länsimaisen perustuslaillisen liberaalidemokratian arvojen mukaista.

Pari lisäystä vaaliagendaani

Tuli jälleen mieleen pari juttua jotka olisivat tosi piraolennaisia, ja toteutettavissa jopa pelkällä säädöksellä, yhden vaalikauden aikana. Nimittäin:

1) Sähköisten allekirjoitusten käypä varmennus voitaisiin helposti laajentaa luottamusverkkoihin pelkän julkisavaininfrastruktuurin lisäksi, täysin muuttamatta lakia. Vain todeten säädöksellä, että tietynmuotoinen luottamusverkko riittävän vahvalla salauksella riittää digitaaliseksi varmenteeksi. Tämä mahdollistaisi sähköisen asioinnin paljon alhaisemmin kuluin kuin nykyinen systeemi, vaarantamatta millään tavalla allekirjoituksen luotettavuutta. Itse asiassa jopa vahventaen sitä, koska allekirjoittajina ja sitä kautta oikeudessa todistajina olisi useampia tahoja kuin vain yksi viranomaistaho -- joka tosiaan hyväksyy näitä sertifikaatteja puhtaasti katsomalla henkilötodistukseen tai vastaavaan, yhteen, väärennettävissä olevaan asiakirjaan. Täysin tuntematta sitä jota ollaan sertifioimassa.

2) Ympäristöveroja ei tule asettaa lopputuotteille, vaan puhtaasti alkutuotannon haittaa aiheuttaville päästöille tai muille ulkoishaitoille. Ei siis juusto- tai lihaveroa, vaan hiilidioksidi ja/tai metaanivero karjankasvatukselle. Jos muita ympäristö- tai terveysveroja halutaan asettaa, ne tulee asettaa täysin erikseen. Tuo vaatisi juuston kohdalla että loppukäyttäjä piereskelee tavallista enemmän metaania suhteessa hengittämäänsä hiilidioksidiin ensin, ja sitten erityistä kansanterveydellistä perustetta sille että juuri juusto ja liha aiheuttavat loppukulutuspäässä erityisiä terveysongelmia. Aivan vähintäänkin sitä, että nuo ongelmat on varjohinnoiteltu käypään taloustieteeseen vedoten.

3) Vaikka suurin osa kansasta ja poliitikoista näyttää yhtäkkiä tykkäävän kovasti paheveroista, se ei ole käypä peruste nostaa niitä. Siis viinan, tupakan, makeisten ja virvoitusjuomien. Kukin noista pitäisi erikseen käsitellä järkiperäisesti, ja kun nyt kuitenkin hyvinvointivaltiossa olemme ja elämme, tuollaisten veronmuutosten tulovaikutus tulisi myös ottaa huomioon. Näin sanon siksi, että suurin osa varoistani menee juurikin viinaan, tupakkaan ja virvoitusjuomiin. On täydellisen epätasa-arvoista ja epäreilua että valtiontaloutta korjataan noin selvästi minuun kohdistuvilla veronkorotuksilla. Ei nyt vain ole oikein differentiaalisesti köyhdyttää meikäläistä, kokonaistalouden korjaamiseksi.

Nörtti vs. japski, vs. japski vs. nörtti

Nappasin sitten vanhasta vihjeestä Serial Experiments Lainin. Kun se on tarkoituksella tehty sellaiseksi, että se yrittää erottaa japanilaisen ja länsimaisen kokemuksen, sitä taas katsellessa tuli mieleen että ehkä ymmärrän mikä siinä vetoaa nörtteihin. Kenties jopa millä tavalla se yrittää olla erityisen japanilainen, sitten.

Yhteisöllisyys automaationa ja tapana, riippumatta halusta. Yksityisyys päänsisäisenä tilana, ja sen takia krooninen, kalvava yksinäisyys, myös päänsisäisenä tilana, jopa seurassa. Tiedollisuus, abstraktio ja hiljaisuus. Säännöt yli tunteen. Form before function. Eksistentiaalinen tyhjyys erossa muista, mutta samalla kammottava, etäinen, passiivis-aggressiivinen antagonismi toisten suuntaan, kun tämäkään tapa elää ei oikein tunnu luontaiselta. Tuo tunne tulee läpi kyseisen sarjan joka sekunnista, ja saattaisi siksi olla se mitä kärjistystä haettiin alunperinkin.

Epäilen juuri nyt, että sarjan kehittäjä ei tajunnut mistä puhuu. Tarkoitan, sama angsti on länsimaailmassakin, ehkä vain hieman eri muodossa. Ja ennen kaikkea, meillä on kyllä heikanmeikat introvertteja, autisteja, koulukiusattuja, nuorahdistuneita teknonörttigootteja sekä kaikenlaista muuta ei-niin-ylisosiaalista porukkaa, jotka samastuvat itse asiassa tähän emotionaaliseen maantieteeseen täysin kääntämättä.

Luulen, että kehittäjän yllätys tuon kulttuurijipon toimimattomuudessa tuli juuri siitä, ettei hän itse asiassa itse nähnyt toiseen suuntaan riittävän tarkasti: kyllä mekin ollaan käyty läpi toi tragedia, niinqu, ja osataan silleen samastua.

Anomie, anybody? The own, private little world of children? The beautiful infantilism of cyber-life? Come now, already...